Mäyräkoira

Rohkea, itsenäinen ja yllättävän äänekäs pienkoira, joka on jalostettu maan alle metsästämään. Saatavilla kolmessa koossa ja kolmessa karvalaadussa.

Mäyräkoira on saksalainen metsästyskoirarotu, joka tunnetaan pitkästä matalasta rakenteestaan. Rotu jaetaan Suomessa kolmeen kokoon rinnanympäryksen mukaan: normaalikokoinen (yli 35 cm, noin 7–9 kg), kääpiömäyräkoira (30–35 cm) ja kaniinimäyräkoira (alle 30 cm). Karvalaatuja on kolme: sileä-, karkea- ja pitkäkarvainen. Rotu elää tyypillisesti 12–16 vuotta, ja rekisteröidyn pennun hinta on Suomessa noin 1200–2000 euroa.

Mäyräkoira lyhyesti

Kokoluokka: Pieni
Säkäkorkeus: Uros 20–27 cm, narttu 20–27 cm
Paino: Uros 4–9 kg, narttu 4–9 kg
Elinikä: 12–16 vuotta
Turkki: Lyhyt
Värit: punainen, musta-ruskea, suklaa-ruskea, villisian värinen (karkeakarvaisilla), tiikerijuovainen, harlekiini
Karvanlähtö: Keskitasoa
Alkuperämaa: Saksa
FCI-ryhmä: Ryhmä 4: Mäyräkoirat
Hinta Suomessa: 1200–2000 €

Millainen mäyräkoira on?

Mäyräkoira on jalostettu tarkoitukseen, joka selittää lähes koko sen luonteen: menemään yksin pimeään maanalaiseen luolaan ja kohtaamaan siellä mäyrän. Tästä seuraa rohkeus, itsenäinen päätöksentekokyky ja sitkeys, jotka ovat rodulla yhä vahvasti tallella – myös siinä mäyräkoirassa, joka ei ole koskaan nähnyt metsää. Käytännössä tämä tarkoittaa koiraa, joka päättää itse milloin tottelee, ja joka ilmoittaa äänekkäästi kaikesta epätavallisesta. Seurakoirana mäyräkoira on kiintynyt, hellä ja usein yhden ihmisen koira. Se on kokoonsa nähden itsevarma eikä juuri tunnista omaa kokoaan, mikä johtaa toisinaan uhkarohkeisiin kohtaamisiin isompien koirien kanssa. Rotu on tarkkaavainen ja siksi erinomainen varoittaja – mutta myös herkkä haukkumaan, mikä kannattaa ottaa huomioon kerrostaloasumisessa. Koulutuksessa mäyräkoira ei ole tyhmä vaan neuvotteleva: se oppii nopeasti, mutta kysyy joka kerta uudelleen kannattaako totella. Rodun rakenne on sen suurin terveyskysymys. Pitkä selkä ja lyhyet raajat altistavat välilevysairaudelle, joka on rodun merkittävin terveysongelma. Tämä ei tarkoita, etteikö mäyräkoira voisi elää pitkää ja tervettä elämää – päinvastoin, rotu on yksi pitkäikäisimmistä ja elää usein 14–16-vuotiaaksi. Se tarkoittaa, että omistajan arjen valinnoilla on rodulla poikkeuksellisen suuri merkitys: paino kurissa, hyppyjen ja portaiden välttäminen sekä selkää tukeva lihaskunto ovat konkreettisia keinoja pienentää riskiä.

Luonne ja temperamentti

Mäyräkoira on rohkea, itsenäinen ja kiintynyt. Se on jalostettu tekemään päätöksiä yksin maan alla, ja tämä itsenäisyys näkyy arjessa neuvottelevana suhtautumisena käskyihin. Rotu on tarkkaavainen ja äänekäs varoittaja, mikä tekee siitä hyvän vahdin mutta vaatii haukkumisen hallintaa erityisesti kerrostalossa. Perheelleen mäyräkoira on lämmin ja seurallinen, vieraita kohtaan usein varautunut. Sen pieni koko ei tee siitä sylikoiraa: kyseessä on täysiverinen metsästyskoira pienessä paketissa.

rohkeaitsenäinensitkeätarkkaavainenkiintynytäänekäsitsevarmauteliaan kaivava

Energisyys

Koulutettavuus

Lapsiystävällisyys

Tulee toimeen muiden eläinten kanssa

Ystävällisyys vieraita kohtaan

Yksinolon sietäminen

Haukkuminen

Kuolaaminen

Turkinhoidon vaativuus

Liikunnantarve

Älykkyys

Sopeutuvuus

Hoito ja liikunta

Liikunta: 45–75 min päivässä

Mäyräkoira tarvitsee päivittäin noin tunnin liikuntaa, jaettuna useampaan lenkkiin. Rotu on kestävä kävelijä ja nauttii hajujen tutkimisesta – nenätyö ja jäljestys ovat sille luontaisia ja väsyttävät tehokkaasti. Selän vuoksi vältetään toistuvia hyppyjä sohvalle tai autosta, portaiden juoksemista ja rajua kääntyilyä. Ramppi sohvalle ja autoon on rodulla aidosti hyödyllinen hankinta, ei ylihuolehtimista. Hyvä vatsa- ja selkälihaksisto suojaa välilevyjä, joten tasainen päivittäinen liikunta on parempi kuin viikonlopun pitkä rykäisy.

Turkinhoito

Hoidon määrä riippuu karvalaadusta. Sileäkarvainen vaatii vähiten: viikoittainen harjaus riittää. Pitkäkarvainen tarvitsee harjausta 2–3 kertaa viikossa, erityisesti korvien takaa ja hapsuista, joihin syntyy takkuja. Karkeakarvainen vaatii trimmausta eli kuolleen karvan nyppimistä muutaman kerran vuodessa – tätä ei korvata ajamalla, koska ajaminen pilaa karvan rakenteen. Riippuvat korvat tarkistetaan viikoittain, ja kynnet pidetään lyhyinä: liian pitkät kynnet muuttavat matalaraajaisen koiran asentoa ja kuormittavat selkää.

Ruokinta

Painonhallinta on mäyräkoiralla terveyskysymys, ei kosmeettinen asia. Jokainen ylimääräinen kilo kuormittaa suoraan pitkää selkärankaa ja nostaa välilevysairauden riskiä. Rotu on ruokahaluinen ja taitava kerjäämään, joten ruoka on syytä punnita ja herkut laskea päivän kokonaisannokseen. Kylkiluiden tulee tuntua kevyesti tunnustelemalla. Huomioi erityisesti: ylipaino on rodun suurin yksittäinen selkäriski; herkut lasketaan päiväannokseen, ei sen päälle; pienen koiran annokset ovat pieniä – silmämääräinen arviointi johtaa helposti ylisyöttöön.

Koulutus

Mäyräkoira oppii nopeasti mutta ei tottele automaattisesti – se arvioi joka kerta, kannattaako. Palkkaava, lyhyt ja vaihteleva koulutus toimii; toistava jankkaaminen ei. Tärkeimmät harjoitukset ovat luoksetulo (metsästysvietti vie koiran helposti hajun perään) ja haukkumisen hallinta. Aloita haukkumisen säätely pentuna: rodulla on matala kynnys ilmoittaa asioista, ja tapa vakiintuu nopeasti. Sosiaalistaminen muihin koiriin on tärkeää, koska itsevarma mäyräkoira ei väistä isompiaan.

Terveys

Mäyräkoira on pitkäikäinen ja perusterve rotu, joka elää usein 14–16-vuotiaaksi. Rodun terveyttä hallitsee kuitenkin yksi ylitse muiden: välilevysairaus (IVDD). Pitkä selkäranka ja lyhyet raajat ovat seurausta kondrodystrofiasta, joka muuttaa myös välilevyjen rakennetta ja altistaa ne pullistumalle. Arviolta neljännes rodun edustajista saa elämänsä aikana välilevyoireita, ja osa tapauksista johtaa halvausoireisiin ja leikkaukseen. Riskiä pienentävät normaalipaino, hyppyjen ja portaiden välttäminen sekä hyvä lihaskunto. Muilta osin rotu on vahvarakenteinen ja vähän sairasteleva.

Rodulla esiintyviä sairauksia

Välilevysairaus (IVDD)

yleinen

Selkärangan välilevyn pullistuma, joka painaa selkäydintä. Oireet vaihtelevat selkäkivusta ja haluttomuudesta takaosan halvaukseen. Yleisin rodun vakava terveysongelma ja tyypillisin ilmenemisikä 3–7 vuotta. Äkillinen selkäkipu tai takajalkojen heikkous on aina päivystyksellinen tilanne.

Ylipaino

yleinen

Ei sairaus sinänsä, mutta rodulla suora riskitekijä välilevysairaudelle ja nivelongelmille. Rodun ruokahalu ja pieni annoskoko tekevät lihomisesta helppoa.

Polvilumpion sijoiltaanmeno (patellaluksaatio)

joskus esiintyvä

Polvilumpio liukuu pois urastaan, mikä aiheuttaa ontumista tai takajalan hetkellistä nostamista. Yleinen pienissä roduissa. Vakavat asteet vaativat leikkauksen.

Perinnölliset silmäsairaudet

joskus esiintyvä

Etenevä verkkokalvon surkastuma (PRA) ja harmaakaihi esiintyvät rodulla. PRA:lle on saatavilla geenitesti, ja jalostuskoirien silmätarkastus on suositeltava.

Hammaskivi ja hammassairaudet

yleinen

Pienten rotujen tyypillinen ongelma. Säännöllinen hampaiden harjaus pentuna aloitettuna ehkäisee tehokkaasti.

Vaadi nämä tutkimukset vanhemmilta

Silmätarkastus (voimassa oleva lausunto)
PRA-geenitesti
Polvitarkastus
Selkäkuvaus jalostuskoirilta (rotujärjestön suositus)

PEVISA-ohjelma

Rodulla on voimassa Suomen Kennelliiton PEVISA-ohjelma, joka asettaa vähimmäisvaatimukset jalostukseen käytettäville koirille. Pentue ei saa rekisteröintiä, jos vaatimukset eivät täyty.

Voimassa oleva silmätarkastus molemmilta vanhemmilta
Vaatimukset vaihtelevat kokomuunnoksittain ja karvalaaduittain

Tarkista voimassa olevat vaatimukset Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä – ohjelma päivittyy määräajoin.

Kenelle mäyräkoira sopii?

Kerrostaloon: sopii hyvin
Lapsiperheeseen: sopii hyvin
Muiden lemmikkien kanssa: vaatii sosiaalistamisen
Ensimmäiseksi lemmikiksi: sopii edellytyksin
Suomen ilmastoon: vaatii vaatetta ulkona

Koko sopii kerrostaloon erinomaisesti, mutta haukkumisen hallinta on opeteltava. Matala rakenne ja ohut turkki – erityisesti sileäkarvaisella – tarkoittavat, että pakkasella tarvitaan takki ja vatsa kastuu märässä lumessa. Portaat kannattaa minimoida: kanna pentu ja harkitse ramppia. Sopii lapsiperheeseen, kun lapset osaavat nostaa koiran oikein tukien takaosaa – huono nostotapa on rodulla selkäriski.

Historia ja alkuperä

Mäyräkoiran juuret ovat saksalaisissa ajavissa koirissa, joista jalostettiin matalaraajainen koira mäyrän ja ketun metsästykseen maan alta. Nimi kertoo tehtävän suoraan: saksaksi Dachs on mäyrä ja Hund koira. 1800-luvulla rotu vakiintui nykymuotoonsa ja jakautui kolmeen karvalaatuun: alkuperäinen sileäkarvainen, terrierien risteytyksestä syntynyt karkeakarvainen ja spanieliverta sisältävä pitkäkarvainen. Kokojaottelu normaali-, kääpiö- ja kaniinikokoon kehitettiin, jotta koira mahtuisi erikokoisiin luoliin. Suomessa mäyräkoira on ollut suosittu pitkään sekä metsästyskoirana että seurakoirana, ja rodulla on oma aktiivinen rotujärjestönsä.

Mitä mäyräkoira maksaa?

Pennun hinta 1200–2000 € sekä kuukausikulut ja se, mistä hinta muodostuu.

Mäyräkoira pennut

Kasvattajan valinta, pennun ensimmäiset kuukaudet, tarkistuslista ja myytävät pennut.

Mäyräkoira myytävänä Eläintorissa

Mäyräkoiran pentuja myytävänä

Lahti

500 €

6.9.2026

Yksityinen

Mäyräkoiran pentuja myytävänä

Helsinki

400 €

4.9.2026

Yksityinen

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka paljon mäyräkoiran pentu maksaa Suomessa?

Rekisteröity mäyräkoiranpentu vastuulliselta kasvattajalta maksaa Suomessa tyypillisesti 1200–2000 euroa. Hinta vaihtelee kokomuunnoksen ja karvalaadun mukaan – kääpiö- ja kaniinikokoiset ovat usein hieman kalliimpia. Ilman papereita myytäviä pentuja tarjotaan 300–900 eurolla, mutta niiltä puuttuvat vanhempien terveystutkimukset, mikä on rodulla erityisen riskialtista perinnöllisten selkäongelmien vuoksi.

Mitä kokoja ja karvalaatuja mäyräkoirassa on?

Kokoja on kolme ja ne määritellään rinnanympäryksen mukaan 15 kuukauden iässä: normaalikokoinen (yli 35 cm, noin 7–9 kg), kääpiömäyräkoira (30–35 cm) ja kaniinimäyräkoira (alle 30 cm). Karvalaatuja on kolme: sileäkarvainen, karkeakarvainen ja pitkäkarvainen. Yhdistelmiä on siis yhdeksän, ja ne kaikki ovat samaa rotua.

Kuinka suuri riski mäyräkoiralla on saada selkäongelmia?

Välilevysairaus on rodun merkittävin terveysongelma, ja arviolta noin neljännes rodun edustajista saa elämänsä aikana välilevyoireita. Riskiä pienentävät normaalipaino, hyppyjen ja portaiden välttäminen, oikea nostotapa takaosaa tukien sekä hyvä lihaskunto. Äkillinen selkäkipu tai takajalkojen heikkous vaatii välitöntä eläinlääkärin arviota.

Haukkuuko mäyräkoira paljon?

Kyllä, rotu on äänekäs. Mäyräkoira on jalostettu ilmoittamaan äänekkäästi maan alta, ja tarkkaavaisuus sekä matala haukkumiskynnys ovat rodulle tyypillisiä. Tämä tekee siitä hyvän varoittajan, mutta kerrostalossa haukkumisen hallinta on syytä aloittaa heti pennusta. Tapa vakiintuu nopeasti, jos haukkuminen tuottaa huomiota.

Sopiiko mäyräkoira ensimmäiseksi koiraksi?

Sopii, jos omistaja on valmis johdonmukaiseen koulutukseen. Mäyräkoira on älykäs mutta itsenäinen: se ei tottele automaattisesti vaan arvioi joka kerta kannattaako. Aloittelijalle rotu on hyvä koko ja hoidon määrän puolesta, mutta haukkumisen hallinta ja luoksetulon opettaminen vaativat kärsivällisyyttä. Selän suojaaminen arjessa on opeteltava heti.

Kuinka kauan mäyräkoira elää?

Mäyräkoira on pitkäikäinen rotu, joka elää tyypillisesti 12–16 vuotta ja usein 14 vuoden yli. Pitkään elinikään vaikuttavat eniten normaalipaino, hampaiden hoito ja selän säästäminen. Rotu on muilta osin vahvarakenteinen ja vähän sairasteleva.

Tarvitseeko mäyräkoira takin talvella?

Tyypillisesti kyllä, erityisesti sileäkarvainen. Matala rakenne tuo vatsan lähelle lunta ja ohut turkki ei suojaa pakkaselta. Karkea- ja pitkäkarvaiset pärjäävät paremmin, mutta kovilla pakkasilla takki on hyödyllinen kaikille muunnoksille. Tassut kannattaa tarkistaa suolatuilla kaduilla.

Kuinka paljon mäyräkoira tarvitsee liikuntaa?

Noin tunti päivässä useampaan lenkkiin jaettuna riittää aikuiselle koiralle. Rotu on kestävä kävelijä ja nauttii erityisesti hajujen tutkimisesta – nenätyö väsyttää sitä tehokkaammin kuin pelkkä matka. Vältä toistuvia hyppyjä ja portaiden juoksemista selän vuoksi, ja suosi tasaista päivittäistä liikuntaa yksittäisten pitkien suoritusten sijaan.

Samankaltaisia rotuja

Labradorinnoutaja Kultainennoutaja

Rotutiedot on koottu yleisistä rotukuvauksista, eivätkä ne korvaa kasvattajan, rotujärjestön tai eläinlääkärin antamaa tietoa. Hintatiedot ovat suuntaa antavia ja tarkistettu 2026-09-11. Sivun kuva on kuvituskuva, ei valokuva yksittäisestä eläimestä.