Kultainennoutaja
Lempeä, sosiaalinen ja poikkeuksellisen oppivainen perhekoira. Yksi Suomen suosituimmista roduista ja klassinen valinta ensimmäiseksi koiraksi.
Kultainennoutaja on keskikokoinen tai suurehko noutajarotu Skotlannista 1800-luvulta. Uros on säkäkorkeudeltaan 56–61 cm ja painaa 30–34 kg, narttu 51–56 cm ja 25–30 kg. Rotu tunnetaan lempeästä, ihmisläheisestä ja oppivaisesta luonteestaan, ja se on yksi Suomen suosituimmista koiraroduista. Rekisteröidyn pennun hinta kasvattajalta on Suomessa tyypillisesti 1500–2500 euroa.
Kultainennoutaja lyhyesti
- Kokoluokka
- Suuri
- Säkäkorkeus
- Uros 56–61 cm, narttu 51–56 cm
- Paino
- Uros 30–34 kg, narttu 25–30 kg
- Elinikä
- 10–12 vuotta
- Turkki
- Keskipitkä
- Värit
- kulta, kermanvaalea, tumma kulta
- Karvanlähtö
- Kausittain runsas
- Alkuperämaa
- Skotlanti
- FCI-ryhmä
- Ryhmä 8: Noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat
- Hinta Suomessa
- 1500–2500 €
Millainen kultainennoutaja on?
Luonne ja temperamentti
Kultainennoutaja on lempeä, tasapainoinen ja ihmisläheinen. Se haluaa ennen kaikkea olla ihmisensä seurassa ja tehdä asioita yhdessä. Rotu on erittäin oppivainen ja palkkaa vastaan lähes rajattoman yhteistyöhaluinen, mikä tekee siitä helpon kouluttaa myös aloittelijalle. Aggressiivisuus on rodulle täysin epätyypillistä, ja arkuus tai varautuneisuus vieraita kohtaan on luonnevika. Kääntöpuolena rotu on riippuvainen seurasta: se ei sovi talouteen, jossa koira jää yksin kahdeksaksi tunniksi päivittäin.
Hoito ja liikunta
Liikunta: 60–120 min päivässä
Aikuinen kultainennoutaja tarvitsee vähintään tunnin reipasta liikuntaa päivässä, mieluiten kaksi. Pelkkä hihnalenkki ei riitä – rotu tarvitsee myös vapaata juoksua, uintia ja ennen kaikkea päätä käyttävää tekemistä. Noutoleikit, nenätyö ja palkkaava koulutus väsyttävät noutajan tehokkaammin kuin pelkkä kävely. Pennun liikunta on rajoitettava kasvun ajaksi: nyrkkisääntönä viisi minuuttia ohjattua liikuntaa elinkuukautta kohden kaksi kertaa päivässä, ja portaita sekä hyppyjä vältetään noin vuoden ikään asti nivelten kehityksen turvaamiseksi.
Turkinhoito
Kultainennoutajan turkki vaatii säännöllistä harjausta erityisesti hapsujen alueelta, jonne syntyy helposti takkuja. Normaalisti 2–3 kertaa viikossa riittää, mutta kaksi kertaa vuodessa toistuvan karvanvaihdon aikana harjaus on syytä tehdä päivittäin. Karvaa irtoaa runsaasti ympäri vuoden – tämä on rodun yleisin yllätys uudelle omistajalle. Korvat on tarkistettava viikoittain, sillä riippuvat korvat ja uintiharrastus altistavat korvatulehduksille. Turkkia ei saa ajaa lyhyeksi, koska kaksinkertainen turkki suojaa sekä kylmältä että kuumuudelta.
Ruokinta
Kultainennoutaja on ruokaisa rotu, jolla on taipumus lihoa. Ruokamäärä on mitoitettava koiran todellisen kulutuksen mukaan ja kuntoluokkaa seurattava tunnustelemalla kylkiluut. Ylipaino on rodulle erityisen haitallista, koska se kuormittaa jo valmiiksi alttiita lonkka- ja kyynärniveliä. Pennun kasvuaikana energiantiheydeltään liian runsas ruokinta nopeuttaa kasvua ja lisää nivelongelmien riskiä – suurikokoisen rodun pentua ei kannata kasvattaa maksiminopeudella. Huomioi erityisesti: vahva taipumus ylipainoon – punnitse ruoka, älä arvioi; kasvuaikana hallittu kasvunopeus suojaa niveliä; syvärintaisena rotuna altis mahalaukun kiertymälle: vältä rajua liikuntaa heti ruokailun jälkeen.
Koulutus
Kultainennoutaja oppii nopeasti ja työskentelee ilolla palkkaa vastaan, joten palkkaava koulutus toimii erinomaisesti. Rotu on herkkä ohjaajan äänensävylle eikä siedä kovia otteita. Tärkeimmät asiat pennulle ovat luoksetulo, hihnakäytös ennen kuin koira on 30-kiloinen, sekä yksinolon harjoittelu pienin askelin alusta alkaen. Suuseutuisena rotuna pentu kantaa ja pureskelee kaikkea – tarjoa hyväksyttyjä vaihtoehtoja sen sijaan että kieltäisit kantamisen kokonaan.
Terveys
Kultainennoutaja on perusrakenteeltaan terve ja toimintakykyinen rotu, mutta sillä on muutama merkittävä perinnöllinen alttius. Suurin huolenaihe on syöpä: kultaisillanoutajilla todetaan kansainvälisissä tutkimuksissa keskimääräistä enemmän kasvainsairauksia, erityisesti imusolmukesyöpää ja hemangiosarkoomaa, ja syöpä on rodun yleisin kuolinsyy. Tämä on syytä tietää ennen rodun valintaa. Nivelten osalta lonkka- ja kyynärnivelen kasvuhäiriöt ovat rodulla yleisiä, minkä vuoksi vanhempien kuvaustulokset ovat olennaisia. Vastuullinen kasvattaja tutkii vanhemmat ja kertoo tuloksista avoimesti.
Rodulla esiintyviä sairauksia
Lonkkanivelen kasvuhäiriö (HD)
yleinenLonkkamaljan ja reisiluun pään epämuodostuma, joka johtaa nivelrikkoon ja ontumiseen. Osittain perinnöllinen, mutta kasvunopeus, ylipaino ja pennun liikunta vaikuttavat ilmiasuun. Vanhemmat kuvataan ja tulokset lausutaan virallisesti.
Kyynärnivelen kasvuhäiriö (ED)
yleinenKyynärnivelen kehityshäiriö, joka aiheuttaa etujalan ontumista yleensä alle vuoden iässä. Kuvataan yhdessä lonkkien kanssa.
Kasvainsairaudet
yleinenRodulla on keskimääräistä korkeampi syöpäriski, erityisesti imusolmukesyöpä ja hemangiosarkooma. Syöpä on rodun yleisin kuolinsyy ja merkittävin yksittäinen syy siihen, että rodun keskimääräinen elinikä jää noin 10–12 vuoteen.
Perinnölliset silmäsairaudet
joskus esiintyväEtenevä verkkokalvon surkastuma (PRA) ja perinnöllinen harmaakaihi esiintyvät rodulla. Silmätarkastus on osa jalostuskoirien terveystutkimuksia, ja PRA:lle on saatavilla geenitesti.
Sydämen synnynnäiset viat
harvinainenErityisesti aortan ahtauma (SAS) esiintyy rodulla. Todetaan sydämen kuuntelussa ja varmistetaan ultraäänitutkimuksella.
Korvatulehdukset
yleinenRiippuvat korvat ja uiminen luovat kosteat olosuhteet korvakäytävään. Ei perinnöllinen sairaus vaan rakenteesta johtuva alttius, jota hallitaan säännöllisellä tarkistuksella.
Vaadi nämä tutkimukset vanhemmilta
- Lonkkakuvaus (virallinen lausunto)
- Kyynärkuvaus (virallinen lausunto)
- Silmätarkastus (voimassa oleva lausunto)
- PRA-geenitesti
- Sydämen kuuntelu / ultraääni
PEVISA-ohjelma
Rodulla on voimassa Suomen Kennelliiton PEVISA-ohjelma, joka asettaa vähimmäisvaatimukset jalostukseen käytettäville koirille. Pentue ei saa rekisteröintiä, jos vaatimukset eivät täyty.
- Molemmilta vanhemmilta lonkkakuvaus (HD)
- Molemmilta vanhemmilta kyynärkuvaus (ED)
- Molemmilta vanhemmilta voimassa oleva silmätarkastus
Tarkista voimassa olevat vaatimukset Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä – ohjelma päivittyy määräajoin.
Kenelle kultainennoutaja sopii?
- Kerrostaloon
- sopii edellytyksin
- Lapsiperheeseen
- erinomainen perheenjäsen
- Muiden lemmikkien kanssa
- tulee toimeen
- Ensimmäiseksi lemmikiksi
- sopii hyvin
- Suomen ilmastoon
- erinomaisesti
Kestää Suomen talven erinomaisesti kaksinkertaisen vettähylkivän turkkinsa ansiosta. Kerrostaloasuminen onnistuu, jos liikuntaa ja virikkeitä on riittävästi – rotu on kotona rauhallinen, kun sen tarpeet on täytetty. Ei sovi talouteen, jossa koira jää säännöllisesti yksin koko työpäiväksi. Runsas karvanlähtö kannattaa ottaa huomioon, jos taloudessa on allergiaoireisia.
Historia ja alkuperä
Rodun kehitti lordi Tweedmouth Guisachanin kartanollaan Skotlannin ylämailla 1860-luvulta alkaen. Lähtökohtana oli keltainen retrieveri nimeltä Nous, joka yhdistettiin nykyään sukupuuttoon kuolleeseen tweed water spanieliin. Myöhemmin sukuun tuotiin irlanninsetteriä ja verikoiraa. Tavoitteena oli koira, joka työskentelisi tehokkaasti sekä maalla että vedessä Skotlannin kosteassa ja kylmässä ilmastossa. Englannin Kennel Club tunnusti rodun omana rotunaan vuonna 1913. Suomeen kultaisianoutajia alkoi tulla 1960-luvulla, ja rodun suosio kasvoi voimakkaasti 1980-luvulta lähtien. Nykyään se on vakiintuneesti Suomen suosituimpien rotujen joukossa.
Mitä kultainennoutaja maksaa?
Pennun hinta 1500–2500 € sekä kuukausikulut ja se, mistä hinta muodostuu.
Kultainennoutaja pennut
Kasvattajan valinta, pennun ensimmäiset kuukaudet, tarkistuslista ja myytävät pennut.
Kultainennoutaja myytävänä Eläintorissa
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka paljon kultaisennoutajan pentu maksaa Suomessa?
Rekisteröity kultaisennoutajan pentu vastuulliselta kasvattajalta maksaa Suomessa tyypillisesti 1500–2500 euroa. Hintaan sisältyy rekisteröinti, tunnistusmerkintä, rokotukset, madotukset ja eläinlääkärin tarkastus. Ilman papereita myytäviä pentuja tarjotaan 400–1000 eurolla, mutta niiltä puuttuvat vanhempien terveystutkimukset, mikä nostaa myöhempien eläinlääkärikulujen riskiä merkittävästi.
Sopiiko kultainennoutaja lapsiperheeseen?
Sopii erittäin hyvin. Kultainennoutaja on kärsivällinen, lempeä ja tasainen, eikä se yleensä reagoi lasten äkillisiin liikkeisiin tai ääniin. Rodun koko ja innokkuus kannattaa silti huomioida: nuori noutaja voi vahingossa kaataa pienen lapsen pelkällä innollaan. Koiran ja pienten lasten yhdessäoloa valvotaan aina, ja lapsille opetetaan koiran rauhoittumispaikan kunnioittaminen.
Kuinka paljon kultainennoutaja tarvitsee liikuntaa?
Aikuinen koira tarvitsee vähintään tunnin, mieluiten kaksi tuntia liikuntaa päivässä. Pelkkä hihnakävely ei riitä, vaan mukaan tarvitaan vapaata juoksua ja päätä käyttävää tekemistä, kuten noutoleikkejä tai nenätyötä. Pennun liikunta pidetään hallittuna nivelten kehityksen turvaamiseksi noin vuoden ikään asti.
Lähteekö kultaisestanoutajasta paljon karvaa?
Lähtee. Karvaa irtoaa ympäri vuoden ja kaksi kertaa vuodessa toistuvan karvanvaihdon aikana runsaasti. Tämä on rodun yleisin yllätys uudelle omistajalle. Harjaus 2–3 kertaa viikossa – karvanvaihdon aikana päivittäin – vähentää kotiin päätyvän karvan määrää, mutta ei poista sitä. Rotu ei sovi allergiseen talouteen.
Voiko kultaisennoutajan jättää yksin päiväksi?
Ei säännöllisesti koko työpäiväksi. Kultainennoutaja on seurakoira, joka on jalostettu työskentelemään tiiviissä yhteistyössä ihmisen kanssa. Pitkä päivittäinen yksinolo johtaa helposti turhautumiseen, haukkumiseen ja tavaroiden tuhoamiseen. Yksinoloa harjoitellaan pennusta asti pienin askelin, ja pitkille päiville tarvitaan koirahoitaja tai ulkoiluttaja.
Kuinka kauan kultainennoutaja elää?
Rodun keskimääräinen elinikä on noin 10–12 vuotta. Elinikää rajoittaa erityisesti rodun keskimääräistä korkeampi syöpäriski. Sopiva paino, riittävä liikunta ja säännölliset terveystarkastukset tukevat pitkää ja toimintakykyistä elämää.
Mitä terveystutkimuksia kultaisennoutajan vanhemmilta pitää vaatia?
Vähintään viralliset lonkka- ja kyynärkuvauslausunnot sekä voimassa oleva silmätarkastus molemmilta vanhemmilta. Lisäksi PRA-geenitesti on rodulla yleinen ja suositeltava. Pyydä nähdä tulokset kirjallisina – vastuullinen kasvattaja esittää ne pyytämättä ja kertoo avoimesti myös suvun sairaushistoriasta.
Mikä on ero kultaisennoutajan ja labradorinnoutajan välillä?
Molemmat ovat ystävällisiä ja oppivaisia noutajia, mutta kultaisellanoutajalla on pidempi, hapsuinen turkki ja usein hieman pehmeämpi, herkempi luonne. Labradorinnoutaja on lyhytkarvainen, tyypillisesti hieman tiiviimpi rakenteeltaan ja usein suoraviivaisempi energiassaan. Turkinhoidon määrä on selkein käytännön ero arjessa.
Samankaltaisia rotuja
Rotutiedot on koottu yleisistä rotukuvauksista, eivätkä ne korvaa kasvattajan, rotujärjestön tai eläinlääkärin antamaa tietoa. Hintatiedot ovat suuntaa antavia ja tarkistettu 2026-09-11. Sivun kuva on kuvituskuva, ei valokuva yksittäisestä eläimestä.